maanantai 7. marraskuuta 2022

Runoutta hieman myös arabiaksi

 Kiitos Yosef, käännöksestä... ❤️


 

Runoharrastukseni on kestänyt koko elämäni ajan. Intohimorunoja olen kirjoittanut englanniksi kymmenisen vuotta ja pari vuotta sitten kasasin mielestäni ne parhaat yhdeksi kokoelmaksi, jota en ole kuitenkaan vielä julkistanut. Koska kyse on harrastuksesta, sillä ei ole ollut mitään deadlinea, kukaan ei tue tätä kirjoittamista taloudellisesti, eikä runokirjoja kuulema saa edes oikein myydyksi - kyse onkin monen runoilijan kohdalla terapeuttisesta ajankulusta. Ainakin itse koen runon kirjoittamisen jonkinlaisena meditaatiohetkenä.

Miksi kirjoitan englanniksi? Tätä on kysytty. Ystäväni Mendocino Blu toisessa universumissa on opettanut minulle englantia vuosien ajan ja hänen kannustuksensa innoitti minut kirjoittamaan runoni suoraan englanniksi. Eräs toinen ystäväni, Yosef, on kääntänyt runoja arabiaksi. Sitten on monenkirjava joukko ystäviä, joiden palaute on saanut minut uskomaan, etten ole runoilijana ihan paska. 😸


ياقوت الجمر

اقرأ لي القصة  التي أحب أن اسمعها قبل أن أنام، دعني ارتدي قميصك المفضل. اعطني وسائدك الوثيرة واقتل ذلك التنين ذو الثلاثة رؤوس. في أحلامي يقف العالم عند الظهيرة ويضيع الفجر خلف التلال. في أحلامي أشربك حتى الثمالة لكي أجد مكاناً لنفسي في عروقك كدم من حرير. أنا لك الموت والحب والنشوة؛ أنا لك ياقوت جمر من جسد آلهة الحب. اقرأ لي أفضل ما تعرفه من قصص الجنيات حتى أنام باطمئنان... وقل أن الحب ليس هو النهاية وان الفجر لا تسيطر عليه اضغاث الأحلام.



maanantai 17. tammikuuta 2022

Keiju

 Vanhan kuvituskuvan pohjalta tehty uusi kuvitus iPad Prolla (Procreate). 


 

 


sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Nuuksio - yli laidan kuvat

Tulee aina laitettua ne terävämmät ja "edustavimmat" (?!?) kuvat Instagramiin @siriumia ja sitten puhelimeen jää läjä vahinkolaukauksia ja tärähtäneitä kuvia, mitä ei oikein viitsi minnekään laitella.



 





Eilinen päivä Nuuksiossa oli kuitenkin niin kiva että päätin postata näitä yli laidan lentäneitä otoksia tänne blogiin. Jestas kun tähän blogiin tulee enää tosi harvoin laitettua oikein mitään...

 


Suomen luonto on ihana!
 


sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

Sininen väri viilentää

 On ollut hirmuisen kuuma ulkona, mutta onneksi vanhan talon paksut seinät ovat pitäneet sisätilat kohtalaisen viileinä. Aion värjätä parit verhot sinertäviksi, sillä sinertävät sävyt saavat olon vähän kuin taianomaisesti jäähtymään. Semmoista mielikuvitusviileää.

 


 

Olen onneksi tosi kiireinen töitten kanssa, joten en ehdi ulkona kovin paljoa oleskelemaan. En ole auringonpalvojatyyppiä, vaan pikemminkin palvon kuuta ja tähtiä, siksi sisällä oleminen on ihan jees......❄🍧🐧❤



maanantai 8. maaliskuuta 2021

Me feminiiniset ihmiset

 




Naiseus on kai feminiinistä (?!) energiaa meissä ihmisissä. Sitä juhlistamme tänään kansainvälisenä naistenpäivänä. 

 

 

 

lauantai 27. helmikuuta 2021

Vanhoja maalauksia esillä Hämeenlinnassa

Hämeenlinna, Cafe Bar Hoffi, vanhoja öljyvärimaalauksia "toiveuusintana" jälleen nähtävillä. Mukana muutama vanha helmi opiskeluajoiltani - siis näyttelyssä ensimmäistä kertaa! Kuten hirvenvasa "Pikku Prinssi", supikoira "Avaimenvartija" ja kultainen noutaja "Herra Koira von der Pahlen". Työt ovat esillä kevääseen saakka.

 





 

 

 

lauantai 6. helmikuuta 2021

Tänään leivoin...

 


(Piti etsiä arkistoista oikein naurukuva)

...gluteenittoman kakun, ja se onnistui TAAS! Ilmeisesti harjoitus tekee mestarin. Nuo riisipohjaiset erikoisjauhot on tosi höttösiä niin älysin alkaa laittaa kaurajauhoja sekaan! 

Olenkohan ikinä tehnyt leipomiseen liittyvää blogitekstiä?!? Siis onnistumisen merkeissä.