A Poem

=)

 

Tasmanian Devil

If I sink any deeper

I may see the daylight in Tasmania.

So let me sink in peace.

I have seen the Northern lights,

heard the ice cold poems of my love,

there is no room for my tiny heart,

which falls in love too easily

and cannot be healed.

If I sink through the bottoms of two oceans,

through the pits of Lord Hades,

the Tasmanian Devil will be new born.

So let me go in peace

if you don´t want my little teeth

to rip you in pieces.

 ......

Keräilen ajan mittaan videoklippejä, mitkä sopivat runoihini. Kun materiaalia on tarpeeksi, editoin niistä yhtenäisiä kuvien ja videoiden yhdistelmiä - ja jälkiäänitän vielä jokaisen runon uusiksi päälle. Muutoin en saa äänistä yhtenäisiä sillä minulla ei ole äänen käsittelyyn sopivia kamppeita ja vehkeitä. 

 Olisi mukavaa saada joka vuodenajalta näitä videoita, joten kestänee vuoden ennen kuin sen editoinnin sitten aloitan... :)

Black Lipstick Upsidedown

Mietin, kuinka lukisin tänne ääneen runojani. Jostakin syystä sisäinen lepakkoni piti siitä enemmän, että olin kuvassa väärinpäin.

 

Silloin keskityn enemmän sanojen sisältöön? Mutta, ehkä kokeilen vielä myös oikeinpäin lukemista. Valaistus ja sepia sävy tuntuvat myös rauhoittavilta.... jatkan miettimistä, sillä en aio lukea runoja ääneen toiseen kertaan. (...siis kun saan ne "onnistuneesti" videolle tallennettua, vielä ei ole mennyt mikään onnistuneesti.)

Kesken jääneitä maalauksia...

Voi jumpe, saankohan näitä ikinä tehtyä valmiiksi?

Rembrandt fanitusta

Rembrandt van Rijn teki ihanan syviä, täyteläisiä, aromikkaita varjostuksia maalauksiinsa, ja niissä oli juuri sopivasti valonlähdettä paljastamaan maailman, minkä hän näki. En ole koskaan mähnyt livenä hänen töitään, vain valokuvia, mutta silmät ummistaessani koen tuntevani maalausten syvyyden siveltimien vedoissa. Se on kuin saisi maistaa suklaakonvehteja pitkällisen terveyskuurin jälkeen... (henkilökohtainen tuntemus, raikkaat vihreät kasvikset eivät ole erityistä herkkuani, suklaa on).

Laitan tähän lähikuvia omasta rembrandtistani nimeltä "Catharina de la Motte", versioni Rembrandtin maalauksesta Agathe Bas". Se on osa maalaussarjaani työnimeltä Potretteja. Poimin nimiä sukupuustani ja maalaan vapaamuotoisia hahmokuvia esivanhemmistani. Catharina de la Motte oli isoäitini isoisoisoiso...isoäiti, joka kuoli vuonna 1700. Mutta hän oli myös isoisäni esivanhempi! Mummo ja pappa eivät koskaan tienneet olevansa sukua keskenään.

Öljyvärimaalauksiani menossa näytille Hämeenlinnaan

Pitäisi tehdä pieni työhuoneremontti. Koska tilaa tuntuu olevan vähän, vien suurissa pussiloissaan laiskottelevia öljyväritöitäni viikon päästä Hämeenlinnaan Cafe Hoffin seinille. Samalla puran sieltä pois kirjankuvitusnäyttelyni. Vaihtelu varmaan virkistää tuon kahvion asiakkaita, ja minä saan tehdä pikku remonttini tyhjemmässä huoneessa. 🎨

Kuvia tältä päivää.

Omakuva, se sisin olemus